Aika menikin nopeammin kuin kuvittelin ja siinä 08.40 tajusin, että eihän Glod ole tietenkään vielä edes sisällä ja tasalta pitäisi olla selässä. Siitä sitten lähdin juoksujalkaa hakemaan junnua laitumen perimmäisestä nurkasta. Tästä opimme, että kannattaisi katsoa kelloa... Onneksi Sanni pystyi auttamaan miuta Glodin kanssa ja ehdittiin juuri sopivasti ulos. Kävelimme alkukäynnit ympäri pihaa ristiin rastiin ja sitten aloimme ravissa kiertämään maneesia. Pian tien puolella lisäsimme myös puomit mukaan. Glod viipotti menemään aikamoista vauhtia ja jarrut oli aika pahasti välillä hukassa, jalat vaan vei kun baana oli auki!
Kun homma oli jotenkuten hallinnassa, pääsimme tulemaan jo ensimmäiset esteet eli tukit Flowparkin puolella. Ensimmäiselle tultiin ravissa ja sen jälkeen jatkettiin laukassa ja kierrettiin maneesin toiselle puolelle, jossa sai tulla puomit ravissa jos ratsu oli hallinnassa. Noh, Glod kyllä hyppäsi kiltisti molemmat tukit ihan reippaasti joka oli oletettavissa, mutta mutkan jälkeen ei kääntyminen onnistunutkaan ihan niin kuin kuvittelin, ja jarrujen sekä kääntävien apujen ollessa hukassa päädyimme puskaan. Sinne Glod kyllä kiltisti pysähtyi ja hetki siinä ihmeteltiin ja jatkettiin matkaa. Seuraavalla kierroksella meni onneksi jo paremmin ja tajusin itse olla käännöksessä hereillä.
Seuraava tehtävä oli tulla edelleen samat tukit ja jatkaa siitä toiseen suuntaan eli vasemmalle ylös mäen päälle. Miuta oli jo varoiteltu, että viimeeksi kun Glod oli maastoesteitä hypännyt, oli se kaartanut ylös vievän polun sijaan heinikkoon ja tehnyt siellä ylimääräisen kierroksen. Tällä kertaa ei sinne onneksi päädytty ja pääsimme tukeilta suoraan ylös ja vauhtikin oli hallittavissa.
Sitten siirryimme maneesin toiselle puolelle hyppäämään tavallista estettä. Se oli ensin ristikkona, jota nostettiin aina kierros kierrokselta, ja lopuksi se oli n. 70cm okseri. Ensimmäisellä kierroksella löytyi paikka hyvin ja hypystä tuli myös hyvä, tosin lähestymisessä meinasimme ajautua tielle, hups... Eikä homma ollut hanskassa esteen jälkeenkään, vaan kun katosimme toiselle puolelle jossa olisi pitänyt ravata tai kävellä, ei Glod halunnut hidastaa vaan laukkasimme sitten koko suoran. Vauhdin sain onneksi hallintaan ennen kuin palattiin takaisin muiden luo.
Loput hypyt ei sitten ollutkaan niin hyviä. En nähnyt enää paikkoja ja hypyt lähti vähän mistä sattuu. Puomit pysyi kuitenkin paikoillaan viimeistä kierrosta lukuunottamatta. Oma istuntani oli myös aika hirveä, en päässyt yhtään mukaan ja myötääminenkin meinasi vähän unohtua. Onneksi saimme lopuksi vielä tulla kerran toisella puolella tukit, jotta jäi hyvä fiilis tunnista. Ravattiin vielä muutama kierros ja käveltiin loppukäynnit. Sitten hevoset talliin ja pesun kautta laitumelle.
Saimme hetken huilahtaa sillä vaikka ratsastimme näinkin aikaisin, oli lämpötila kivunnut jo aika korkealle. 12.30 oli taas ruoka, jonka jälkeen suuntasimme Karhupirteille uimaan. Tällä kertaa käytössä oli myös palju, jossa tuli myös lilluttua vaikka ilma oli muutenkin lämmintä.
Kun kaikki alkoivat saada tarpeekseen pulikoimisesta, lähdimme takaisin Päivölään välipalalle. Sitten pääsimmekin ampumaan eli luvassa oli Tarkkuusammuntaa. Itsehän en osunut kertaakaan edes tauluun, mutta ehkä se annetaan anteeksi kun ensimmäinen kerta kuitenkin. Aikaa menikin sen verran tuolla, että pääsimme melkein heti syömään. Tänäänkin ratsastukset oli myöhäistetty, että ei olisi niin kuuma. Meidän porukalla oli jälkimmäisenä ilman satulaa maasto, jonka meninkin Fleygurilla! Oli ihanaa päästä pitkästä aikaa Fleygurin selkään kun aikaa viime kerrasta oli kulunut jo jokunen vuosi. Ehdittiin katsomaan melkein kokonaan ensimmäisen ryhmän leikkitunti, ja sieltä nappasin Tiialta Fleygurin ja kipusin kyytiin. Järjestys oli tällä kertaa seuraavanlainen: Roosa&Kunst, Siru&Ofelia, Eve&Gaefa, Krista&Pokkis ja viimeisenä mie ja Fleygur.
Maasto oli hieman rauhallisempi kuin leirin muut maastot ja sainkin lähinnä vain katsella maisemia selässä kun Fleygur eteni niin rauhallisesti eikä touhottanut menemään. Vauhtia kyllä löytyi kun pyysi ja pysyttiinkin laukkapätkillä ihan hyvin perässä. Tuo olikin ensimmäinen kerta kun olin ryhmämaastossa ilman satulaa, hyvin kestin selässä. Maastomme oli siis klo 19-20, jotta ehdimme vielä hakemaan iltapalaa Zanesta. Olimme siis kerännyt tilaukset kaikilta etukäteen ja Krista soitti tuonne paikkaan. Osa jäi sitten tekemään tekemään iltatallia kun meidän maastohevoset oli purettu ja viety karsinoihin ja pihattoihin, ja osa (minä mukaanlukien) lähti hakemaan ruokia Roosan kyydillä. Palattiin tallille joskus ennen 22 ja varmaan ensimmäistä kertaa leirillä oli täysi hiljaisuus, kun jokainen mussutti tyytyväisenä ruokaansa(Oli muuten hyvä hampurilainen ja ranskikset!). Aterioinnin jälkeen suunnittelimme jo leirikisarataa ja juteltiin muita juttuja tallituvassa. Sitten suihkujen kautta taas nukkumaan. Tämä yö ei sitten omalta kohdalta ollutkaan mikään mieluisin, sillä jo ensimmäisenä päivänä mainitsemani lukit yrittivät ihan tosissaan piirittää miuta ja löysin niitä turvaverkosta huolimatta sängystäni monta. Yöunet jäi siis aika vähäisiksi...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti