Ennakkoluuloja

(c) Iina Ahtiainen

"Mie en oikeen pidä tästä" kirjoitin keskiviikkona meidän whatsapp ryhmään. Olin siis juuri saanut kuvan päivän listasta, ja ratsuksi oli valikoitunut Fiona. Ennakkoluulot ennen tuntia oli suuret, sillä muistot Fionasta edellisiltä tunneilta aikanaan ei todellakaan ollut hyvät. Fiona kyllä liikkui yleensä miulla ihan hyvin, mutta on todella työläs ratsastaa ja lähinnä kuskaa miuta aina, etenkin laukassa. Ei siis kovin positiivisilla fiiliksillä ponin selkää noustu. 

Meillä olikin sitten yllätykseksi maastoestetunti, verkattiin tosin kentällä. Fiona liikkui jälleen hyvin ja välillä kipittti menemään etenkin ravissa liikaakin, mutta ei tuntunut sen kivemmalta kuin aikaisemminkaan, en osannut yhtään ratsastaa ja ovet ponin ajatusmaailmaan ei oikein auennut. Verkka tuli ja meni. jonka jälkeen otettiin muutamat hypyt kentällä ja siirryttiin maastoesteille. Huomautan jo nyt, että jalustimeni oli kuten kuvista näkee, ihan liian pitkät. Tätä en tietenkään jälleen tajunnut tuolla selässä, mutta no, kouluratsastaja mikä kouluratsastaja, ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Hyppyjä otettiin ensin yksittäisiä melkein jokaiselle esteelle, ja lopuksi tultiin muutaman kerran rataa, ja viimeisellä kerralla vain puolet radasta, jolloin ristikkoa nostettiin isommaksi. Fiona kävi ehkä hieman jopa kierroksilla, ja aina ison tukin jälkeen ja viimeistään ristikon jälkeen mäessä yritti ampaista, yleensä niin hidas poni siis todellakin heräsi! Fiilikset hypyistä ja radoista oli superhyvät, lähinnä itseäni nauratti Fionan intoilu. Pääsin tällä kertaa myös hyppyihin hyvin mukaan ja osasin suurimmaksi osaksi myödätäkin. Kaikinpuolin oli oikeasti hauskaa, Fiona on oikein oiva esteponi, ja ei kyllä lopputunnin perusteella mikään ihan osaamaton kouluponikaan. 

Kentälle tultiin sitten vielä loppuverryttelemään ravissa. Ilmeisesti maastoesteistä oli apua, poni oli hyvin verrytelty ennen miuta ja tajusin jotain hyvin olennaista, nimittäin pohkeet ja istunnan. Fiona kulki ihan superkivasti ja saatiin positiivista palautetta tasaisesta peräänannosta. Fionahan on oikeastaan ihan näyttävä kun kulkee oikein. mutta olen itse nähnyt sen liikkuvan niin todella harvoin, lähinnä vain ratsastuksenopettajien alla. Ravikin muuttui tuossa loppuverryttelyn aikana paljon paremmaksi ja pystyin jopa istumaan siellä hetken kun lopuksi testasin. Ennakkoluulot oli suuret, mutta yllätyinkin positiivisesti, tahdon varmasti kiivetä Fionan selkään koulutunnillakin uudestaan!