sunnuntai 18. lokakuuta 2015

Kaisa Kähön valmennus

Tosiaan miun hevostäyteisen syysloman kruunasi lauantaina Kaisa Kähön kouluvalmennus Ninnin kanssa. Kaisa tuli siis pitämään Kiviojalle valmennuksia ja pääsin itsekkin pitkästä aikaa valmennukseen ja uuden valmentajan valvovan silmän alle. Hieman jännitti että miten Ninnin kanssa sujuisi kun ponilla olin ennen valmennusta mennyt vain muutaman kerran - jännitys oli kuitenkin aivan turhaa, Ninni oli todella hyvä ratsastaa!


Ennen yhdeksää lähdettiin ajamaan kohti Kiviojaa, matkalta napattiin Matilda kyytiin joka oli ystävällisesti lupautunut kuvaamaan valmennusta. Kaikki postauksen kuvat siis (c) Matilda, kiitos hänelle! Tallilla haettiin Siiri-Maijan kanssa Ninni ja Etydi sisälle, itse ryhdyin siitä sitten samantien puhdistamaan Ninnin suitsia ja irrotin martingaalit kun niitä ei tarvittu. Tämän jälkeen puunasin Ninnin joka ei onneksi kovin likainen ollutkaan, sitten ponille varusteet päälle ja vielä viimeiset omien varusteiden siistimiset kun olikin jo aika lähteä verryttelemään kentälle. Ninni oli jo verryttelystä lähtien kivan eteenpäinpyrkiväinen ja liikkui kivasti omalla moottorilla, tosin välillä meinasi juosta alta. Verryttelyssä en mitään ihmeellisyyksiä tehnyt, kävelin jonkun verran ja vähän ravailtiin molempiin suuntiin ja tein muutamat ympyrät. Pian Kaisa tulikin. 




Alkuun jokainen esitteli itsensä ja poninsa sekä Kaisa kyseli hieman taustatietoja. Sitten jatkoimme kevyessä ravissa kenttää ympäri ja Kaisa hieman katseli miten me mennään. Aika pian kuitenkin jouduin tulemaan keskelle pidentämään jalustimia parilla reiällä, koska saisin siten jalat paremmin ponin ympärille ja käytettyä pohjetta tehokkaammin kantapään sijasta. Kaisa myös sanoi, että nyt pitäisi alkaa totuttelemaan pitkiin jalustimiin jotta tulevaisuudessa isommilla hevosilla koulusatulassa istuminen ja selässä vaikuttaminen olisi helpompaa ja saisin erilaisen "otteen" hevoseen. Eli nyt on vain yritettävä mennä aina koulutunneilla normaalia pidemmillä jalustimilla... Kuitenkin palataan nyt takaisin tehtävään. Ravattiin siis molempiin suuntiin kevyessä ravissa samalla kun Kaisa korjaili yksitellen jokaisen istuntaa ja ohjeisti apujenkäytössä. Pian tuli käsky, että jatkettaisiin harjoitusravissa tehden molemmille pitkille sivuille R:n ja S:n kohdille neljän askeleen käyntisiirtymä. Meille tällä kertaa oli vaikeampaa alkuun pysähtyä, itse jäin vähän liikaa kiinni ohjaan Ninnin ollessa hieman vahva edestä, mutta se saatiin korjattua onneksi muutaman kerran jälkeen aika hyvin kun tajusin käyttää siirtymissä enemmän istuntaa ja vatsalihaksia apuna. Siirtymien jälkeen testattiin kuinka hyvin osataan ratsastaa suoraan, eli käännettiin muutamia kertoja C - päädystä keskihalkaisijalle, I:ssä tehtiin käyntisiirtymä ja käännettiin vuorotellen kumpaankin suuntaan. Kerran valuttiin näin päin vähän linjalta ulos, sen kuitenkin huomasin nopeasti ja sain korjattua. Vaihdettiin vielä niin päin, että tulimme L:stä keskihalkaisijan muutaman kerran jotta Kaisa näki meidän istunnan takaapäin ja että ollaanko suorassa. Ninnin kanssa olimme kerran vähän ulkona linjalta, mutta istuin kuulemma kuitenkin hyvin keskellä. Annoimme hetkeksi pitkät ohjat ja kuuntelimme mitä seuraavaksi tehdään. 






Seuraavaksi oli vuorossa laukka. Aluksi Kaisa halusi nähdä vain miten laukkaaminen sujuu, joten olimme kaikki samalla pääty-ympyrällä ja laukkasimme samaan aikaan siinä. Ninni nosti kivasti laukan eikä yhtään kiihdyttänytkään ravia kuten yleensä ekoissa nostoissa. Laukka itsessään olikin sitten ei-niin-hyvää, mutta ei nyt 4-vuotiaalta voikaan odottaa samanlaista laukkaa kuin joltain kokeneemmalta ponilta, Ninni kuitenkin liikkui hyvin eteenpäin molemmissa suunnissa. Tämän jälkeen tulimme yksitellen ensin vasemmassa kierroksessa samanlaisen tien kuin KN Special radalla. Eli ravasimme C - päädyn läpi, käännettiin S:stä kentän poikki, I:ssä laukannosto ja jatkettiin R:stä vasemmalle, C:hen pääty-ympyrä ja S:stä takaisin raviin. Muutaman kerran tähän lisättiin vielä H-B lävistäjä laukassa. 



Ensimmäiset kierrokset meni meillä ihan päin puuta, joko nostolinja tuli oikaistua ja reilusti tai en saanut ulkoavuilla Ninniä pidettyä tarpeeksi suorassa. Välillä ympyrällä Ninni oli näkevinään myös jotain mörköjä puskissa ja meinasi lähteä kuskaamaan miuta. Saatiin näiden hieman epäonnistuneiden kertojen ohella kuitenkin ainakin yksi ihan superhyvä nosto ja muutenkin hyvä tie ja Ninni alkoi jo hieman myödätä niskasta laukan aikana ja rentoutuakin! Tosin ihan vain parin askeleen ajan jonka jälkeen kun piti pohkeella muistuttaa että laukka jatkuu niin sitten taas noustiin takaisin ylös, tästä se kuitenkin pikkuhiljaa lähtee. Viimeisellä kierroksella tässä suunnassa tulimme sen lävistäjän laukassa, jonka jälkeen ravisiirtymä. Ninni vähän kiihtyi loppua kohden mutta raviin päästiin, tosin koska tulin liian myöhään uralle ei päästy kunnolla kulmaan ja sitä kautta tuli vähän huono tie. Oikeassa kierroksessa tulimme saman vielä muutaman kerran, nyt tuli nostot tosi hyvin ekoilla kerroilla ja päästiin kuulemma hyvin suoraan sen jälkeen. Vähän meinasi laukka hiipua loppuympyrästä ja sen jälkeen uralla, muuten meni ehkä hieman paremmin kuin vasemmalle. Lopuksi tulimme tähän kierrokseen ympyrän jatkoksi lävistäjän, nyt olin ottanut opikseni ja päästiin ajoissa uralle joten kulmakin tuli hyvin. Loppuverryteltiin sitten ravissa jonkun aikaa ja Ninni rentoutui tosi hyvin ja venytti kivasti eteen-alas. Loppukäynnit kävimme kävelemässä Siiri-Maijan kanssa tiellä. 

kantapää...









Valmennuksesta jäi todella positiivinen fiilis ja varmasti jos Kaisa joskus tulee uudestaan valmentamaan niin haluan uudestaankin mennä hänen valmennukseensa! Ninni oli parempi ratsastaa kuin millään kerralla aikaisemmin, laukkakin oli hetkittäin hyvä kuten tuolla jossain vaiheessa kerroinkin. Omassa asennossa kuitenkin oli korjattavaa, miullehan on vaikka kuinka kauan aina huomauteltu tunneilla, sekä hubsilla että nyt tässä valmennuksessakin miun jalan asennosta ja itsekin olen sen huomannut ja aina yrittänyt parhaani mukaan sitä korjata, usein keskittyminen mennyt ihan johonkin muuhun lopulta. Eli siis yksinkertaisesti miulla ei pysy varpaat ja jalka menosuuntaan päin, vaan aina valuu kantapää suoraan kohti hevosta ja varpaat törröttää sivulle eikä se näytä hyvältä ja kaiketi vaikuttaa myös koko muun jalan asentoon. Nyt valmennuksessa sain kuitenkin jalan pidettyä huomattavasti pidempään ja paremmin oikein kun siitä huomautettiin koko ajan kun se meinasi lähteä kääntymään väärin. Tämän lisäksi pitkissä jalustimissa oli oikeasti totuttelemista, tuntui että ei pääsisi edes kunnollla keventämään alkuun. Pitää nyt vaan ruveta oikeasti laittamaan pari reikää tai reiän pidemmät jalustimet tunneilla niin saisi pohkeen paremmin kylkeen ja tehokkaaseen käyttöön ja pääsisi tuosta kantapään käyttämisestä eroon. Vielä jos Ninniin mennään niin pieni jaksoi todella hyvin koko valmennuksen eikä pukkejakaan paljoa laukassa tullut vaikka raipalla jouduin muutaman kerran huomauttamaan. Muuten ravissa ja käynnissä Ninni kulki kivasti suurimmaksi osaksi. Todella ylpeä pikkuisesta!♥

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti