Black Beauty

Heh, perjantaina eli eilen pääsin hyvin suureksi hämmästykseksi Donnan kanssa tuuppailemaan. Jonna piti meille taas tunnin, ja tehtiin aika jumppailutyyppisesti tehtäviä, mutta hiki silti tuli.

Käveltiin pitkin ohjin aika pitkään, kunnes otettiin ohjat tuntumalle ja aloiteltiin aika nopeasti ravaamaan. Ravissa alettiin heti hommiin ja päivän tehtävän kimppuun. Elikkäs suoralla uralla ja kulmissa asetettiin hevosia ulos, ja volteilla sekä ympyröillä sisäänpäin. Hieman oli taas kaikki hakusessa, kun hevonen on niin iso ja ihan erilainen ratsastaa kuin muut tuntsarit. Hyvin asetukset ja taivutukset kuitenkin pelasi, ainut vaan että meidän isot voltit levisi melkein joka kerta ympyröiksi. En tajunnut itse korjata asiaa, vaan ajelin tyytyväisenä menemään kun Donna niin kiltisti meni kunnes Jonna asiasta sanoi. Sitten ei enää ajeltukaan. Tätä tehtiin siis molemmissa suunnissa, ja jossain vaiheessa vaihdettiin myös niinpäin, että muuten asetus sisään, mutta volteilla ulos. Tämä meni tosi kivasti ja paremmin kui tuo ympyrät sisä-asetuksella ja muuten asetus ulos. 

kuvat (c) Martta Korvenoja, kiitos jälleen!

Pienen tauon jälkeen oli päivän laukkatehtävän vuoro. Laukat nostettiin tällä kertaa käynnistä, tehtiin laukassa voltti jossa haettiin hevosia hyvin takaosan päälle, ja uralle tultaessa takaisin käyntiin. Heh, miun eka laukannosto oli aika mielenkiintoinen :D Laukka kyllä nousi, mutta koska kuski ei selässä ollut hereillä pohkeen kanssa ja antanut hevoselle tilaa, niin eihän se tietenkään jatka laukkaa. Uutta nostoa siis vaan ja uusi yritys. Alkuun nuo käyntiin siirtymiset oli aika töksähtäviä, mutta saatiin myös Jonnaa lainatakseni "aika mageita" siirtymisiä, jotka tuntui selkäänkin ihan superilta. Donna on aika huippu♥ Toiseen suuntaan nuo käyntisiirtymät oli aika löperöitä ja itse olin varmaan liian huumaantunut noista onnistumisista, että unohdin taas ratsastaa ja pohkeiden käyttö katosi jonnekkin puskaan. Kääntäminen oli myös todella vaikeaa, Donna tuntui nimittäin ison laukkansa kanssa ihan valtamerilaivalta.

 Siinä sitten vielä loppuravailtiin ja venyteltiin eteen alas. Kun oli ne pohkeet kadonneet ei Donnakaan kulkenut askeltakaan pyöreänä ja pitkään siinä ravaillessa mietin että mikä tässä mättää. Vihdoin kuitenkin tajusin, että "Ahaa, ne pohkeet kannattaisi laittaa varmaan kiinni" ja kappas kummaa. alkoi hevonenkin kulkea paremmin. Voi, se ravi oli niin kivan tuntuista kun tunsi kuinka askel piteni ja Donna venytti eteen alas. Oli kyllä kaikin puolin todella hyvä tunti, ja Donna tietysti myös hieno :)