sunnuntai 21. elokuuta 2016

Päivölän Kanalauma 2016 | perjantai


Viimeinen aamu Päivölässä koitti harmaana ja sateisena, jota oli ainakin myös minun mieleni. Joka vuosi viimeinen aamu on ollut kaikista haikein ja sitä se oli myös tällä kertaa. Aamupalan jälkeen teimme aamutallin yhdessä, ja kun ensimmäisten joukossa olin hyödyttömänä, siirryin jo muutaman muun kanssa siivoamaan pukkaria. Aika vierikin nopeasti, ja olimmekin sen verran tehokkaita, että kamat myös aitoista oli jo kymmeneen mennessä kasattu. Vielä ehdimme siis jutella ja säheltää omiamme, kunnes oli 10.30 ruoan aika, joka ylsi omalla listallani myös yhdeksi suosikiksi! Harmi vain, että noin aikaisin ei ihan hirveä nälkä vielä ollut, joten ei sitä jaksanutkaan syödä hirveän paljon. Täyttelimme siinä samalla palautelaput ja jätimme meidän leiriltä muiston vieraskirjaan. 


Seuraavaksi oli jo aika hakea hevoset ja ensimmäisen ryhmän laittaa ne valmiiksi ja suunnata pikkuhiljaa kohti maneesia. Joukkueethan menivät tällä kertaa näin: 

Päivölän Batmanit

Sanni - Prins (meni 2x)
Roosa - Fidla
Eve - Hlökk
Senja - Faxa
Sonja - Pokkis

Päivölän Supermiehet

mie- Kunst
Tiia - Pokkis
Krista - Hlökk
Siru - Faxa
Henna - Fleygur
Sanna - Gaefa

Kisarata

Ehdin hetken katsoa toisen ryhmän verryttelyä ja muutaman ensimmäisen suorituksen, kunnes lähdin laittamaan Kunstia valmiiksi. Olin sen jo aikaisemmin harjannut ja katsonut kaviot, joten nopsasti vain suitset päähän ja omat varusteet päälle ja kohti maneesia. 



Rata suoritettiin siis ilman satulaa. Hieman oli aluksi sopeutumisongelmia kun en leirin aikana kertaakaan ehtinyt menemään Kunstilla ennen tätä, mutta hyvin silti selvittiin. Kaasu hirtti verkassa vähän kiinni ja ensimmäiselle verkkahypylle ei sitten tultukaan, koska Kunst päätti suihkahtaa ohi esteestä. Seuraavalla yrityksellä sain sen kuitenkin pidettyä paremmin suorassa ja pääsimme yli.





Me lähdimme Kunstin kanssa koko joukkueen viimeisenä eli ankkurina. Rata meni oikeastaan tosi hyvin, Kunst pysyi nahoissaan (saattaa johtua siitä, että juuri ennen omaa suoritusta annoin raipan pois jonka sitten Roosa (leiriavustaja) taidokkaasti pudottikin maneesin seinien väliin). Ainut missä kohtaa meinasi pieni paniikki iskeä, oli tuo este ennen viimeistä rallisuoraa. Ihan suora tie siihen saatiin ja laukassa tulin, mutta viimehetkellä Kunst kiilasikin toiseen laitaan ja yritti ohi. Onneksi tajusin toimia saman tien ja sain kuin sainkin Kunstin tyrkättyä esteestä yli, tosin aika jäätävällä loikalla. Oman ratani jälkeen kokoonnuimmekin katsomon eteen riviin ja meistä otettiin muutamat kuvat. Kuvauksia jatkoimme myös tallin pihassa. 


'

Viimeistään siinä vaiheessa kun laskeuduimme tallin pihassa selästä alas, sitä oikeasti tajusi että tämä on ihan kohta tässä. Hoidimme yhteistuumin vielä hevoset pois ja vein Kunstin pihattoon ja sanoin viimeiset heipat. Siirryimme sitten kaikki porukalla käsien pesun jälkeen viimeistä kertaa pöytään tällä porukalla. Haimme kakkua ja mehua ja vielä höpöttelimme siinä, kunnes Maria pääsi ääneen ja alkoi kertoa meidän viikosta ja leiristä sekä kiitti kaikkia. Tässä vaiheessa en itse kyennyt enää kyyneleitä pidättelemään. Pienen hetken jälkeen meille selvisi myös tulokset, ja tällä kertaa meidän joukkueemme voitti! Jokaiselle jaettiin vielä nuo Päivölän kultaiset hevosenkengät. Kävimme ottamassa vielä ulkona muutamia kuvia, jonka jälkeen useiden halien ja pienten itkukohtauksien jälkeen viimeisen kerran leiriläisenä lähdin ovesta ulos. 


Huh, hieman venähti näiden postauksien teko, mutta nyt ne on vihdoin saatu valmiiksi. En voi mitään muuta kuin kiittää kaikkia tämän kesän leiristä ja jälleen kerran aivan huikeasta viikosta. Aika kului todella nopeasti, enkä olisikaan halunnut että tämä loppuu näin "pian". Eli haikein mielin kerron, että tämä kesä 2016 oli viimeinen kesä jonka vietin Päivölässä leireillen. On aika siirtyä eteenpäin elämässä ja sulkea yksi erittäin merkittävä ovi. Olen hyvin kiitollinen, että olen saanut viettää viisi kesää näin upeassa paikassa, hienojen ihmisten ja ihanien issikoiden kanssa. Nyt kuitenkin kohti uusia haasteita. 


The best thing about memories is making them


Kiitos Päivölä♥




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti